Itseänikö huijaan, vai äitiä?

Olen todellakin saanut äidin ajattelemaan, että minulla ei ole sitä syömishäiriötä, mitä hän on minussa niin pitkään epäillyt. Hän kun totesi eilen, että 'taasko sä menet hakemaan jotain syötävää?'. Jep, täydellinen kusetus. Mutta samalla inhoan itseäni, voisin huijata vähemmälläkin syömisellä. Vai käytänkö tätä huijaamista vain tekosyynä sille, että saisin syödä enemmän?

Äidin toteamus kyllä sattuikin.. tuli mieleen yksi päivä, jollon isä sanoi, että 'kyllä tytölle ainakin ruoka maistuu'. Iskevät viiltävät sanansa minuun heikoimmalla hetkelläni. Ainut ajatukseni sen jälkeen oli, että nyt lopetan syömisen, en halua syödä enää ikinä. Ja sama tunne oli eilenkin. Mutta silti söin. Söinsöinsöin... 

Eilen iski myös ahdistuskohtaus. Kaikkien lihasten jännittyminen, nytkähdykset. Pelkäsin itseäni. Jokaisella liikkellä, kuin itseltäni salaa raavin itseäni. En antanut siihen lupaa, mutta aina kun en vahtinut itseäni, purin tai raavin. Kaipasin taas niin kovasti pois perheen luota jonnekin, jossa olisin voinut purkaa sen kaiken vihan.. luultavasti verisin seurauksin, mutta kuitenkin, jotenkin. (Jotkut ymmärtää seuraavan lauseen, jotkut ei..) Se tuntuu siltä, kuin olisi kidutus-kirouksen alaisena. Haluaisi vain kuolla, että tuska loppuisi.

Syön hirveästi muihin verrattuna..

Minusta tuntuu, että syön ihan hirveästi verrattuna muihin. Syön tajuttomasti suklaata, karkkeja, ruokia... Muut syö paljon vähemmän. Yhden kaverin luona tunnen itseni kamalaksi syöpöksi, kun hän syö niin vähän. Miten hän voi hillitä itsensä sillä tavalla. Tiedän, ettei hänellä ole edes syömishäiriötä.. Syön paljon enemmän kuin hän. Miksi kuitenkaan kukaan ei laihdu? Minun äitini, joka on aika isokokoinen, syö varmasti vähemmän kuin minä, mutta miksei hän laihdu? Syövätkö kaikki niin paljon muilta salassa, että voivat sitten esittää syövänsä vähemmän? Ovatko kaikki ihmiset niin häiriintyneitä syömisen suhteen?

Olen päättänyt, että kun en kerran osaa oksentaa niin en oksenna. Päätin, että minulle ei vain kertakaikkiaan saa tulla sellaista tilannetta, että pitäisi oksentaa. En saa syödä koskaan niin paljoa. En saa syödä herkkuja. En saa! Minulla ei ole lupaa, eikä oikeutta!

Joulunaika

Siitä onkin hetki, kun viimeksi kirjoitin.. aikani on mennyt syömiseen, TV:n katseluun, syömiseen ja nukkumiseen. Olen syönyt oikeasti kamalat määrät ruokaa. Enkä vain ruokaa, vaan myös suklaata, karkkia ja muuta paskaa. No, tämä ruokailutapa varmaan on yhteistä noin 75 prosentille suomalaisista, mutta.. en minä saisi.

Okei, annoin itselleni ennen joulua luvan, että saan syödä normaalisti. En tiedä, onko tämä ollut sitä, kun perhe on syönyt samalla tavalla. Joskus tuntuu siltä, että syön kaikkein eniten. Mutta ainakin tässä on se positiivinen asia, että vanhemmat ei ainakaan väitä, ettenkö minä söisi. En minä hahmota enää, mikä on normaalia syömistä ja mikä ei. Olen koko ajan napostelemassa jotain. Se on kamalaa. Pystynkö minä pääsemään siitä tavasta eroon? Pakko!

Tätä paskansyöntiä jatkuu vielä pari viikkoa, kunnes taas pääsen perheen luota omilleni. Toimintasuunnitelma on tämä:

- En saa ostaa herkkuja kaappiin tai muutenkaan

- En saa syödä koulussa kuin omia terveellisiä eväitäni

- Saan syödä hedelmiä, vihanneksia, kasviksia, mehukeittoa, maitorahkaa ja kerran päivässä puuroa tai mysliä tai muuta vastaavaa

- En saa syödä mitään lihottavaa!

Lisäksi minun pitää lisätä liikkumistani. Pitää ottaa kaikki hyötyliikunta, mitä vain voi saada. En käytä hissiä, kävelen bussilla menemisen sijaan lyhyet matkat jne.. Tämä aika, kun vielä olen täällä 'kotona' aion käydä lenkillä monesti. Minulla on aikaa, kun kaikki muut ovat töissä.

Olen aika fanaattinen tämän suhteen, sillä katsoin juuri, että olen joulun aikana lihonut melkein 5 kiloa! Ja sen huomaa ja sen tuntee. En halua hyppiä, koska tuntuu, että kaikki paikat vain hyllyvät kaikesta läskistä. Takapuoli roikkuu, reidet hölskyy ja käsivarret on löysät isot pötkylät. Vihaan tätä ruumista, inhottava. Ja kun tämä kaikki on vielä itseaiheutettua. Itsehän minä olen sen kaiken paskan syönyt. Kukaan ei ole pakottanut. Olen innolla ottanut lisää ruokaa ja napsinut suklaata rasioista ja muuta. 

Tämänhetkinen painoni on siis 58,4 kg. Häpeänkö? Kyllä! BMI on siis 19,7 vaikka haluan sen pysyvän alle 18. Miksi minä teen tätä itselleni? Miksi minä syön?! Kumpa voisin olla syömättä, että voisin voida paremmin.

Haluan erottua hoikkuudella

Nyt olen täällä.. vanhempien luona 'kotona'. On ollut kaikenlaista jo kahden päivän aikana.. Äiti kertoi kahdesta serkustani, heistä toinen on laihtunut todella paljon. Joku suolistosairausongelma.. Äiti kauhisteli tikkumaisia käsiä ja laihuutta. Kumpikin serkku on tosi hoikkia, olen niin kateellinen. Ja tosiaan sain näiltä serkuilta heidän vanhoja vaatteitaan, joita sovittelin. Pelkäsin jokaisen vaatteen kohdalla, että olen liian lihava tai etten saakaan farkkujen nappia kiinni. Että olisin lihava paska serkkuihini verrattuna. Mutta ne kaikki mahtuivat. Pelkään, että Joulun jälkeen ne eivät enää mahdu.. kun syön niin paljon..

Yksi perhetuttu oli kylässä ja hän naureskeli minun äidille, että mitkä kaksi tikkua tytön takapuolen alta roikkuu. Tämä perhetuttu itse on aikas valtava.. Samoin hänen 7 v. tyttärensä.. Pari muutakin kertaa perhetuttu mainitsi koostani. Jotenkin sen tuntuu minusta hyvältä. Pelkästään se, että kaveri sanoo, että 'ompa sinulla kova olkapää' tuntuu hyvältä. Onko muilla tällaista?

On tullut syötyä tosi paljon, ihan niinko epäilinkin. Viimeyönä en saanut unta, kun oli niin huono olo. Katseltiin äidin kanssa elokuva. Syötiin puoliksi iso sipsipussi ja suklaalevy. Ja vaikka mitä muuta.. ja lämmin ruokakin on joka päivä.. En ole tottunut. Lihon tämän kolmen viikon aikana niiiin paljon.. Olen ajatellut, että sitten on ainakin, mistä laihduttaa. Kun on enemmän painoa niin paino lähteekin helpommin.. ja sitten siitä on hyvä jatkaa sinne 45 kg:n.

Arvioin, että lihon luultavasti noin 56 kiloiseksi.. siitä olisi sitten 11 kiloa matkaa.. Haluan pystyä siihen. Haluan olla hoikka. Ihan kuin serkkukin, mutta ilman suolistosairautta. Haluan, että erotun joukosta, etten ole samaa massaa muiden kanssa. Haluan erottua hoikkuudella. Olen vahvempi kuin muut ja se näkyy siinä, millainen minun ruumis on. Vaatteilla voi tuoda esiin erilaisuutta, mutta se on liian pintapuolista. Hoikkuus on se juttu, millä minä haluan erottua.

Hesburger

Kävin tänään hesessä ja tutkailen nyt hesen sivuilta energiapitoisuuksia.. Syömässäni katkarapusalaatissa oli 159 kcal, mutta sämpylä, josta söin puolet, on kokonaisena 150 kcal. Että niin, se kirottu sämpylä tosiaan.. Aina se pilaa sen täydellisen salaatin. Salaatin mukana tuleva majoneesi menee aina jollekin kaverille. 

No eipä ollut ainoa ruoka, mitä söin tänään.. mutta kohtuu rajoissa pysyin. En ahminut. En syönyt herkkuja. Olen kuitenkin lihonut, ja jouluna lihon lisää. Mutta sitten kun palaan taas tänne opiskelukaupunkiin niin aloitan kunnollisen laihdutuskuurin. Pitää vain vetää rajat.. ei ahmimista, ei eieiei. Koska minä en halua ahmia. En halua tuntea sitä tunnetta, että on pakko saada ruokaa suuhun ja siitä ala. Ja sen jälkeen ylös.

Tämä touhu on syvältä.

Säälittävyys

Jep, minä olen säälittävä paska. Kämppis lähti jo 22 aikaan ja minä kävin kaupassa. Poltimpa toisen tupakankin siinä matkalla. Poikakaverille sanoin mesessä, että menen laittamaan pyykkejä kuivumaan. En kertonut, että menen polttamaan röökin ja hakemaan ahmittavaa. 

Löysin hedelmämehua ja porkkanalaatikkoa. Joulu tulee. Söin myös ne keksit, sipsit ja pari riisikakkua. Sitten oksensin. Tai no, kun en osaa niin sain vain vähän niistä ylös. Mutta enemmän kuin koskaan ennen. Kehityn.

Olen jutellut poikakaverin kanssa koko illan/yön varsin syvällisistä aiheista. (Meillä molemmilla on tentti huomenna.) No oikeastaan aiheena on ollut minun vointi. Kun se on kuulemma huonontunut sen jälkeen kun muutettiin tänne. Kun muutin pois kotoa.. Ja hän on huolissaan minusta. Onneksi voin olla hälle avoin kaikessa. Kumpa hän jaksaisi minua huonoinakin päivinä..

Elämäntaparappio

Suunnittelen jo nyt, mitä syön illalla, kun kämppis on lähtenyt kaverinsa kanssa juomaan. Minulla on kaapissa keksejä ja sipsipussin jämät.. ja kauppa on auki 23.00 asti, että sielä saattaa ehtiä käymään. Säälittävää.

Ostin tänään askin tupakkaa ja poltin ensimmäistä kertaa elämässäni. Ehkä joskus vielä vedän kännit.. Ja ikäähän oli se 20 v.. Olisin varmaan rappiolla ilman kämppistäni. En halua myöntää polttaneeni, ja astmaatikkopoikakaverille en todellakaan halua myöntää. Koomista oli se, kun sytytin röökin kaupan kulmalla niin saman tien tuli joku kysymään tulta. Hyvä etten mennyt lukkoon siinä..

Se minun normaalisti syöminen on muuten myös aika säälittävä yritys. Tänäänkin ostin kaupasta suklaalevyn ja suklaapatukan. Ne voisi ihan hyvin jättää pois. Ovat täysin ylimääräisiä. Omenoita ostin kanssa.. sen suvaitsen. Niitä saa syödä.

Ei nuo taida lähteä ennen yhtätoista.. taitaa jäädä kaupassakäynti. Toisaalta varmaan ihan hyvä..

"Normaalisti" ja karkkia

Olen syönyt kamalan paljon. Olen yrittänyt syödä ns. normaalisti. Eli joka aamu aamupala, kouluruoka, välipala, päivällinen, iltapala. Välipala ja päivällinen on kyllä tullut korvattua 'jollain pienellä' nyt muutaman päivän kun on ollut koulua 8-19. Eilenkin söin ison pussin karkkia.. lakritsi on heikkouteni (ja verenpaineen kannalta hankala).

Enkä tiedä liittyykö nämä yhteen, mutta heti kun aloin syömään "normaalisti" alkoi tulla kamalia päänsärkyjä.. Onko minun verensokeri nyt liian korkealla? Kamalaa kun opiskelee terveysalaa niin näitä juttuja miettii kaksi kertaa enemmän. Tieto lisää tuskaa. (Tiedosta puheenollen, lopetin sokerinkäytön teessä, sokeri on järkyttävän energiapitoista!!)

Mietin, että jos syön normaalisti niin minun elimistö saa taas hajun siitä, että sen pitää sulattaa kaikki ruoka tuplavauhtia. Ja sitten kun jatkan tätä vielä joulun yli (kun jouluna syön kaikkea paskaa niin sen paskan suhde tavalliseen ruokaan ei olisi niin iso = elimistöllä vähemmän tarvetta läskin kerryttämiselle) voin sitten uudenvuoden jälkeen alkaa laihduttamaan kunnolla.

Tänään viimeinen koulupäivä ja huomenna yksi tentti. Sitten lähden porukoiden luo. Tänään on ohjelmassa vielä pikkuveljen lahjanhankinta, kaverin treffaaminen ja poikakaverin luona vierailu. Vien hälle hänen joululahjansa. Saa nähdä, tuleeko hän käymään meillä jouluna. Ja menenkö minä käymään heidän luona.

Tanssimaan

Olen ollut taas aikas säälittävä tapaus.. Päivän kaava on aina samanlainen. Aamu ja aamupäivä menee hienosti, mutta illalla, poikkeuksetta, ratkean ahmimaan kaapin sisältöjä sisuksiini. Ehkä siksi aamut menevätkin niin hyvin, kun syön illalla niin paljon. 

Aamu/aamupäivä:

- ruisleipä (kurkku+sulatejuusto)

- lasillinen mehukeittoa

- maapähkinöitä

Iltapäivä (olin kaverin luona kylässä):

- Joulutorttuja 2 kpl

- Kaakaota mukillinen

Ilta... tähän mennessä.. :

- Mysliä + mehukeittoa kulhollinen

- omena

- banaani

- maapähkinöitä

- rusinoita

- lisää mehukeittoa

Nyt on sitten huono olo. Miksi en osaa oksentaa? Se niin helpottaisi minun oloa.

Haluaisin mennä tanssitunneille. Jotain tosi kuluttavaa tanssia. Luulisi, että tästä isosta kaupungista nyt löytyisi jotain, mutta kun ei. Ainoastaan yksi kiinnostava, joka sekin on tiistaina ja tiistaisin minulla on kaikki luennot. Iltaluentoja.. Ketuttaa. Haluisin niin osallistua. Pitää tyytyä kotonatanssimiseen.. onneksi kämppis ei ole kotona.

Uskon, että olisi niiin paljon onnellisempi, jos vain olisin alle 50 kg. Ja itse pilaan sen ahmimalla. Olen vissiin vain todella tyhmä.

Sipsejä

Nilkan haavoissa on menossa kutiamisvaihe.. ehkä ne paranee.. ennen seuraavaa kertaa.. Ketuttaa.

Syömisessä aamut ja aamupäivät menee loistavasti. Herään ja lähden kouluun. Aamupalaa ei tule syötyä kun herää 'liian myöhään'. Koulussa minulla on omat eväät. Tänään oli ananasta. Mutta kaikki menee päin persettä kun pääsen kotiin. Varsinkin jos olen kiertänyt kaupan kautta.

Tänään kotimatkalla ostin sipsejä, en ole syönyt niitä moneen vuoteen. Pääsin kotiin ja söin:

- leivän (kurkkua + sulatejuustoa) 100 kcal

- tonnikalaperunasoselaatikkoa 350 g 380 kcal

- raejuustoa 150 g   70 kcal

- maapähkinöitä 70 g 380 kcal

- sipsejä 100 g 510 kcal

- mehukeittoa 200 g   20 kcal

Sitten kun vielä lisätään ne, mitä söin aikaisemmin...

- ananasta 200 g 120 kcal

- kahvia kupillinen maidolla   15 kcal

=1195 kcal

Että sellaista. Kumpa osaisin olla myös illat syömättä. Vinkkejä? Toinen toive on, että osaisin oksentaa tuon kaiken syömisen jälkeen ulos. Taas monta turhaa yritystä noiden kanssa. En saa mitään ylös. Olisi niin paljon parempi olo, jos saisin. Vielä parempi olo olisi, jos en ollenkaan söisi tuota paskamäärää, mutta tuntuu vähän siltä, etten hallitse tätä.

Rakastan tätä kaupunkia

Heräsin taas tänään silleen, että en ehtinyt syömään aamupalaa. Vapauttava tunne. Koululla join ekalla tauolla kahvin ja sitten ruokatauolla kävin ruokalassa syömässä. Ehkei olisi pitänyt.. siellä tulee syötyä aina ihan liikaa.. Kasvissosekeittoa, leipää ja salaattia. Onneksi siellä on aina se keittovaihtoehto.. ne on vähän kevyempiä. Leipiin ei saisi sortua.. mieluummin sitten enemmän salaattia. Vaikka kaikken mieluiten jättäisin ruuan väliin. Niin kuin tavallisesti. Tänään vain aamukiireissäni unohdin pakata evääni mukaan. Olisin ottanut ananasta.

Koulun jälkeen kävelin kotio. 5,5 km. Ja ihanat maisemat. Rakastan tätä kaupunkia. Vaikka tämä onkin loskainen ja pimeä. 

Rasvapallerot

Jaaha.. mitäs tänään tuli syötyä..

Aamupala:

- ei mitään kun torkutin itseäni niin pitkään, että oli vartti aikaa lähteä

Lounas:

- porkkanaa

- lanttua

- kukkakaalia

- kurkkua

(nämä oli omina eväinä.. ehkä 300g yhteensä)

Välipala:

- 2 porkkanapiirakkaa

- rasvaton jogurtti

(kävin kaupassa ja ostin nämä, vaikkei pitänyt)

Päivällinen:

- ruisleipä + kurkkua + sulatejuustoa

- kasvislientä tomaattimurskalla höystettynä

Iltapala:

- kasvislientä

Lisäksi:

- karkkia

- luumuja (tuoreita)

- riisikakku + sulatejuustoa

- mehukeittoa

- maitoa

Että sellaista. Paljon on tullut syötyä. Ihan järkyttävästi. Oksentaa yritin, muttei siitä tule mitään. En minä vain osaa. Nyt ne kaikki karkit on minun mahassa ja kerääntyy valtaviksi rasvapalleroiksi ympäri kehoa. Pitää kuihduttaa ne pois. Ne rasvapallerot huutaa minun iholta solvauksia ohikulkijoille ja ihmiset katsovat minua inhoten. Jos vaikka lähtisi lenkille.. Kun vain olisi hyvä sää.. en pidä kastumisesta.

Aamulla

Noniin, aamu. Olen jo tässä vaiheessa syönyt kauravelliä (eli tosi laihaa kaurapuuroa), mehukeittoa, pienen luumun ja juonut kupin kahvia ja lasin kokista. Kouluun otan evääksi ananasta ja toivon, etten tänään sorru taas kouluruokailuun. Vaikka rakastankin niitä ihania sosekeittoja.. mutta kun niistä ei koskaan tiedä, mitä niissä on.

Voisin kävellä koulusta kotiin tänään niin saisi käveltyä sen 6 km. Muuten varmaan vain makaisin apaattisena kotona. Tai en makaisi vaan söisin itseni norsuksi. Minua inhotti kun psykiatrisella eilen se täti punnitsi minut. Olin lihonut. Kilon. Haluan sen painon alle 50:n. Ihanne olisi, jos pystyisin siihen ennen joulua. Mutta viimeistään sitten joulun jälkeen, kun silloin minun tulee syötyä kuitenkin kaikkea paskaa.

Onneksi äiti tekee jouluna paljon salaatteja ja onneksi olen kasvissyöjä niin voin skipata sen kinkun ilman, että kukaan ihmettelee. Mutta ne kaikki suklaat.. ja muut karkit..

Syöppö

Ei tästä 'kolme päivää syömättä viikossa' -jutusta tule mitään. Niinä päiviä kun sitten saan syödä, minä kanssa syön. Jatkuvasti. Pari päivää on mennyt silleen, etten ole oikeastaan muuta tehnytkään. Koko ajan pyörii vain ruoka mielessä. Ja suussa ja mahassa. On jatkuvasti huono olo ja ällöttää.

Tänään kävin taas psykiatrisella juttelemassa. Tapaan ensivuonna lääkärin, joka kirjoittaa lähetteen syömishäiriöpoliklinikalle. Sinne on pitkät jonot.. mutta kirjoittavat silti. Jotenkin olisi niin helpottavaa päästä tästä kaikesta eroon. Ettei tarvitsisi ajatella ruokaa koko ajan. On pakko ajatella, koska on pakko laihtua, koska on pakko olla kaunis, koska en kestä ajatusta näistä löllyvistä läskeistä. Muiden elämä tuntuu niin helpolta, miksi minun elämän pitää olla tällaista paskaa?

(ruokaa+minä=ahdistuskohtaus = auts)

Kun saisi edes päänsä järjestykseen.. sitten saisi elämänkin.. Jotain toivoa huomiseen?

Perusinfoja

Ajattelin, että näin annan itsestäni kätevimmin perusinfot.. tiedätte, minkälaisen ihmisen tekstejä luette.

--- --- ---

http://www.tohtori.fi/?page=0591031

BDI:n eli Beckin masennusasteikon lyhyt versio

Sait 24 masentuneisuus-pistettä
Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että saatat potea vaikeaa masennusta. Keskustele asiasta lääkärin kanssa. 

Sait 2 ahdistuneisuus-pistettä
Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että saatat potea keskivaikeaa ahdistuneisuutta. Keskustele asiasta lääkärin kanssa. 

Sait 0 aktiivisuus-pistettä
Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että aktiivisuutesi ja itseluottamuksesi ei ole paras mahdollinen, mikä saattaa vaikeuttaa kykyäsi selviytyä eteen tulevista ongelmista ja paineista esim. työ- ja perhe-elämässä tai taloudellisissa ja asuntoasioissa. Keskustele asiasta lääkärin kanssa. 

--- --- ---

http://www.tukiasema.net/gallup/default.asp?gallupID=10

Päädyimme seuraavanlaiseen arvioon

Syömistottumuksesi
Syömistapaasi liittyy ahmimista ja vakavaa epäsäännöllisyyttä. Tälläiseen syömistapaan saattaa liittyä bulimian riski. Suosittelemme että keskustelet syömiseen liittyvistä asioista ravitsemusterapeutin tai muun terveydenhuoltoalan ihmisen kanssa.

Oireiden vakavuus
Syömistapasi viittaa vahvasti syömishäiriöön.

--- --- ---

Ja sitten on tuo anoreksia, mutta en mie siihen mitään testiä löytänyt. Ehkä sitten lyhyesti selitän, että sekin minulla on todettu olevan. Että jostain bulimian ja anoreksian yhteisjutusta sanovat minun kärsivän.

Ja ne, jotka sanovat, ovat sairaanhoitaja ja erikoislääkäri ja terveydenhoitaja. Käyn joka toinen viikko juttelemassa psykiatrian poliklinikalla asioista. He ovat nyt ensivuoden alussa siirtämässä minua syömishäiriöpoliklinikalle. Veikkaavat, että minun masennus johtuu suurimmaksi osaksi juuri syömisongelmista.

No tämä oli nyt tällainen merkintä.

Keijun unta

Aloitan taas blogin, olen aloittanut jo monta, mutta aina niiden kirjoittaminen jää. Nyt yritän ihan tosissani. Tässä on tarkoituksena muistuttaa minua itseäni siitä, että minun pitää olla hoikempi, on pakko laihtua ja ehkä joku muukin saa tästä apua siihen. Olen tosi iloinen kaikista mahdollisista kommenteista. Ja luen mielelläni muidenkin blogeja, joten jos sinulla on sellainen niin laita vaikka linkki.

Olen tässä pari päivää pohtinut uutta systeemiä syömiseeni. Pidän 3 paastopäivää viikossa. Maanantaina, keskiviikkona ja Perjantaina. Olen nyt vasta toisessa paastopäivässä, keskiviikko sujui kivasti. Torstaina söin ehkä vähän liikaa.. Tänään on ollut vaikeampaa. On kylmä ja niveliä särkee.. Koitan tällä tapaa joululomaan asti ja katson sitten, pitääkö vaihtaa niin, että paastopäiviä olisi vain 2..

Toinen suunnitelma on se, että ei olisi paastopäiviä, mutta soveltaisin löytämääni ananasdieettiä. Söisin kolmena päivänä vain ananasta, raejuustoa tai maitorahkaa. 

http://www.laihaksi.com/ananasdieetti.aspx

Se voisi olla helpompi toteuttaa. Mutta koitan sitä vasta joulun jälkeen. 

Jouluna menen perheen luo, joten en voi jatkaa tätä syömistapaa. Ei minun kannata edes yrittää. Heitän aivot narikkaan ja itken vasta loman jälkeen, kun palaan takaisin tänne ja huomaan lihoneeni muodottomaksi.