Inhottava ällöttävä..

Inhottaa.. syön niin paljon. Huomaan kaikki syömiseni miljoona kertaa paremmin, kun kirjoitan poliklinikkaa varten ruokapäiväkirjaa. Syön niin paljon liikaa. Ja tekee mieli vain syödä enemmän ja enemmän ja enemmän. Haluaisin olla ajattelematta tätä kaikkea. En jaksaisi.

Haluan painaa sen 45 kiloa, mutta nyt painan sen 56 kg ja joka paikka löllyy. Maha pomppii kun kävelen ja käsien läskit heiluvat. Jalat hölskyy toisiaan vasten.. ja takapuoli leviää tuolin reunojen yli. Ällöttävää. Inhottavaa. Harjaan hiuksiani rasvaisen pääni sivuille, posket on pyöreät. Joka paikassa on miljoona kiloa ylimääräistä.

Elämä

Herkistyin, joku kaipasi minua, kiitos.

Minun elämä on ollut viimeaikoina vuoristorataa.. Hoidon tarpeen haastatteluja, labrakokeita, ekg:a, keskusteluja, hajoamisia ja kasaamisia. Syömistä.. 

Yritän parantua, haluan parantua, haluan olla maailman hoikin ja täydellisin ja yritän sitä. Kaikki on tosi ristiriitaista. Haluan elämäni takaisin.

En nyt kirjoita tällä kertaa tämän pidempään.

Tuhatkalorikaakaota ja muuta paskaa

Nukuin puoleen päivään asti ja söin ison kulhollisen puuroa omenahillolla. Kämppis heräsi ja söin piirakanpalan ja raejuustosalaattia. Lähdin keskustaan tapaamaan kaveria ja odotellessa söin puoli pussia karkkia. Mentiin kaverin kanssa kahvilaan ja söin ison jäätelöannoksen ja join tuhatkalorikaakaon.

Mulla oli niin huono olo.. ei ole pitkään aikaan ollut fyysisesti niin oksettava olo. Se oli kamalaa kun siellä kahvilassa meinasi oksennus pyrkiä ylös. Menin vessaan, mutta en oksentanut.. Huono olo meni ohi vasta kotona kun olin juonut kaksi lasia samarinia. Yök Yök Yök. Läskistyn. Kaikki ne hyvät päivät menee ihan hukkaan kun ahmin pari päivää. Helevetti.

Romahdus

Tänään on ollut paskapäivä. Alkuviikko meni siis hyvin, mutta tänään ratkesin syömään. Ketuttaa.

-mehukeittoa

-juustosämpylä

-kasviskastiketta+riisiä+salaattia+leipää+maitoa = kielletty kouluruokailu

-puoli pakettia keksejä

-sipulikeitto

Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun unohdin aamulla omenan kotiin. Ajattelin sitten, että sen voi korvata vaikka leivällä koulun kahvilasta. Noh, valitsin läskisämpylän ja sen jälkeen ajauduin koulun ruokalaan syömään tuon kouluruuan. Ja sitten kun pääsin koulusta, menin kauppaan, josta ostin nuo keksit. Äsken söin sitten vielä sipulikeittoa.

Ja vielä illemmalla vaikka mitä muuta paskaa. Kettu..

Joulun läskejä kuluttamassa

Minulla on varmasti kamala rasvavarasto ihon alla tällä hetkellä, koska olen oikeasti pystynyt olemaan syömättä. Koko aika täällä Kaupungissa ollessa olen syönyt tosi vähän. Kuluupa pois ne läskit, mitä tuli jouluna hankittua.. 

Tänään:

- omena

- kahvi maidolla x 2

- raejuustoa n. 200 g

- salaatinlehtiä

- riisikakku sulatejuustolla (tämän olisi voinut kyllä jättää pois)

- purkkihedelmäsalaatti

Tuossa on enemmän kuin parina aikaisempana päivänä. Painoani en ole uskaltanut mennä katsomaan.. Toivon, että se on laskenut..  pakkohan sen on.

Varsiselleri

Ihastuin lehtiselleriin (varsiselleri.. the same). Siinä on 11 kcal / 100 g. Se on hyvää, jos sitä syö vähän, paljoa sitä ei pysty syömään. Eikä se haittaa. Minulta se vei ainakin nälkää hyvin. Siinä on oma tietynlainen makunsa, ei siitä varmaan kaikki tykkääkään. Minä tykkään.

Söin aamupalaksi mysliä mehukeitolla, koulussa omenan, kotona tuota selleriä, mehukeittoa ja kohta syön varmaan omenan. Onnistuin siis olemaan ostamatta kaupasta mitään paskaa. Jes! Lehtisalaattiakin ostin.

En edes katso koulun ruokalistoja, ettei ala tekemään mieli mitään. En enää syö siellä edes sitä kertaa viikossa. Turhaa lihottamista. Hiukan harmittaa, ettei ole vaakaa täällä.. pitää mennä alas saunatiloihin. En halua, että sinne pölähtää joku kun olen punnaamassa itseäni.. Mutta pelkään ostaa omaa vaakaa, kämppis ajattelisi, että tarkkailen liikaa painoani ja huolestuisi. En halua huolestuttaa.

Kaupunki

Kaupungissa! Vapaus! Tämä tuntuu paratiisilta kotiin verrattuna.

Aamulla olin vielä kotona. Söin aamupalan, kaksi leipää ja kahvia. Isä valitti, ettei kestä katsella kun syön leipää kuivana.. "Ei tarvii kattoo." Laitoin siihen kyllä juustoa ja kalkkunaa. Äiti olisi muuten saanut kohtauksen. Niin tarkkaa sen on kotona.

Nyt olen täällä ihanassa kaupungissa. Ostin jääkaappiin mehukeittoa ja olen sitä juonut. Sen lisäksi join 5 dl kasvislientä. Kävin ensin poikaystävän kanssa kävelemässä ja sitten kävin vielä itsekseni uudestaan. Tihutti vettä.

Huomenna kouluun. Koulu = tekemistä = ei syömistä = laihtumista = onnellisuutta.

Ikävä kaupunkiin

Olo on lihava. Yllätys, yllätys. Ehkäpä minä olen juuri sitä. Päätin kahdesti tänä iltana, etten syö enää mitään ja olen syönyt vaikka mitä. Unohdan sen jotenkin tai työnnän sen sivuun. Se on jotenkin täällä vaikeata kun kaapit pursuaa ruokaa. Sellaisia helposti syötäviä, kuten hedelmiä. Onneksi hedelmiä, eikä esim. karkkeja tms.. Mutta liikaa on noita hedelmiäkin tullut syötyä.

Sitten kun pääsen pois täältä takaisin ihanan kaupungin vilinään niin en kertakaikkiaan osta mitään ruokaa sinne. Se on melkein ainoa tapa olla syömättä näin aluksi. Jätin kaapit aikas tyhjiksi kun lähdin. Ostan sinne vain hedelmiä ja kasviksia. Kouluruokailut sopii unohtaa. On ikävä isoa mukiani ja kuumaa kasvislientä (=5 dl vettä + puolikas kasvisliemikuutio). Herkkua ja vain muutama kalori. En tiedä sitten siitä, onko se kuitenkaan hyvä kun se on niin suolainen.. turvottaa.. kai.. Onko jollain tietoa tästä?

Kävin lenkillä tänään yksin. Äiti on usein mukana ja silloin ei tule edes hiki. Nyt sain mennä niin kovaa kun halusin. Kuuntelin samalla musiikkia, jotkut kappaleet itketti ja vastaantulijat ahdisti, mutta sain taas ajateltua asioita. Eilisiltainen juttelu kaverin kanssa sai ajattelemaan kaikenlaista. En halua ikinä, että hänelle sattuu mitään. Hän on niin tärkeä ja ihana.. Pelkään, että häneen sattuu.. Minun pitäisi pystyä piristämään häntä enemmän. Minun pitäisi olla hänelle enemmän.

Minua jotenkin ahdistaa minun isä.. tai siis hänen syömisensä. En voi sille mitään, mutta olen alkanut tarkkailla sitä. Tänäänkin hää on syönyt yhden leivän, kaksi suklaanpalaa ja vähän kalakeittoa. Miksen minä pysty samaan? Haluaisin. Isä syö aina niin ihanan vähän.. Minä syön aina kaksi kertaa enemmän. Aamulla kaksi leipää, enemmän kalakeittoa, kolme suklaanpalaa ja niitä hedelmiä vielä lisäksi. Miksi minä syön, vaikken saisi. En saa! 

Huomenna taas yritän syödä vähemmän.

Pillerit

Olen lihava, lihonut ällötys. 

Minusta voisi leikata puolet pois. Saisi leikata 15 kiloa irti ja heittää koirille. Leikata. Saksia. Repiä. Purra. Viiltää.

Olen jonossa syömishäiriöpolille nyt. Kaduttaa. Olen liian lihava sinne. Olen liian tyhmä sinne. En vain kuulu sinne. Onneksi jono on useita kuukausia, ehkä yli puoli vuotta tai jopa vuosi.. Käyn tuolla toisessa paikassa edelleen joka toinen viikko.. Miksei ne vain anna minulle jotain pilleriä, jolla pääsisi eroon kaikista ajatuksista. 

Eilen illalla sekoilin lääkkeiden kanssa.. en liikaa. Vain sen verran, että nukahdin nopeasti, enkä herännyt aamulla herätyskelloon. Olis niin ihanaa saada illalla aina unta sillä tavalla. Ihanampaa olisi jos unta saisi ilman ylimääräisiä särkylääkkeitä ja muuta.. Joo, hyvä sairaanhoitaja mustakin tulisi..

Edgar Allan Poe - Annabel Lee

Edgar Allan Poe - Annabel Lee

  

It was many and many a year ago,

In a kingdom by the sea,

That a maiden there lived whom you may know

By the name of ANNABEL LEE;

And this maiden she lived with no other thought

Than to love and be loved by me.

I was a child and she was a child,

In this kingdom by the sea;

But we loved with a love that was more than love-

I and my Annabel Lee;

With a love that the winged seraphs of heaven

Coveted her and me.

And this was the reason that, long ago,

In this kingdom by the sea,

A wind blew out of a cloud, chilling

My beautiful Annabel Lee;

So that her highborn kinsman came

And bore her away from me,

To shut her up in a sepulchre

In this kingdom by the sea.

The angels, not half so happy in heaven,

Went envying her and me-

Yes!- that was the reason (as all men know,

In this kingdom by the sea)

That the wind came out of the cloud by night,

Chilling and killing my Annabel Lee.

But our love it was stronger by far than the love

Of those who were older than we-

Of many far wiser than we-

And neither the angels in heaven above,

Nor the demons down under the sea,

Can ever dissever my soul from the soul

Of the beautiful Annabel Lee.

For the moon never beams without bringing me dreams

Of the beautiful Annabel Lee;

And the stars never rise but I feel the bright eyes

Of the beautiful Annabel Lee;

And so, all the night-tide, I lie down by the side

Of my darling- my darling- my life and my bride,

In the sepulchre there by the sea,

In her tomb by the sounding sea.

Tuntuu turhalta

Uusi vuosi.. Olen lihava, hyvä kun vaatteet edes mahtuu päälle. Äitikin jo kehuskeli, että on saanut minut lihotettua, että uskaltaa taas päästää minut omilleni vähäksi aikaa. No sehän on vallan loistavaa. Voin taas laihtua.. Aika kuluu toisaalta hitaasti, toisaalta nopeasti. Haluan takaisin omilleni.. 12 päivä alkaa koulu, joten silloin. 19 päivä alkaa työharjoittelu. Olen harjoittelun suhteen päättänyt, että jos minä johonkin kuolen niin en ainakaan siihen. En annan jonkun typerän harjoittelun tappaa minua. Jos kuolen niin sen täytyy olle jonkun hyvän syyn takia.

Pitäisi opiskella.. tuntuu turhalta. Mutta huomenna tapaan poikaystävän, se ei ole turhaa. Ei ole.